Sculptor

Master of Fine Arts

riittakopra@hotmail.com   +358 400 938 508

Kaloisten, Vehmaisten, Asemin ja Ahoisten yhteisöllinen veistoshanke

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Etelä-Renkoon kolmesta osasta muodostuva, pysyvä pronssinen ympäristötaidekokonaisuus, joka levittäytyy useamman kylän alueelle. Hankkeen toteuttaa Kaloisten kyläyhdistys ry yhteistyössä paikallisen kuvanveistäjän (KuM) Riitta Kopran kanssa. Hanke kytkeytyy osaksi Hämeen Kylät ry:n Paikallisuus esiin! -kokonaisuutta. ​Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Linnaseudulta. EU:n maaseuturahoitus kattaa 60 % rahoituksesta, ja loppuosuus koostuu talkootyöstä. Näin ollen EU:n maaseuturahoitus mahdollistaa hankkeen toteutumisen.

Avoimet keskustelutilaisuudet järjestettiin 7.7.2026 Kaloisten kyläyhdistyksen kylätalo Tukikohdassa ja 8.7.2026 Ahoisten Maamiesseuran talolla.

Kaloisten kyläyhdistyksen jäsenille ja Ahoisten Maamiesseuran jäsenille lähetettiin sähköpostia – heti alussa ideoiden keräämiseksi sekä väliaikatietoja. Tämän lisäksi ideoita kerättiin sosiaalisen median kautta. Kaikkien kylien alueella oli myös julisteita suunnitteluvaiheen osalta.

Kyläläisten ideat ja keskustelut:

Kaloisten kyläyhdistyksen Tukikohdan yhteisötaidetapaamisessa keskusteltiin ensin tervahaudasta ja viestitse tulleesta toiveesta ottaa tämä perinne huomioon. Parhaat kannot ovat olleet vanhoja, 60–70-vuotiaita lähialueilta kerättyjä havupuun kantoja. Keskustelua herätti Kaartjoen merkitys useiden myllyjen, omavaraisuuden, voiman, sahan ja tukkien uittamisen kautta.

Joen merkitys edustaa pysyvyyttä, ja sen merkitykset ovat nykyaikaistuneet nykyään enemmän tunnetasolle, kuten melontaan, mato-onkimiseen, kauneuteen ja niin sanottuun tarpeettomuuteen. Vuollejokisimpukka nousi esiin esimerkkinä tästä niin sanotusta tarpeettomuudesta, mitä on “tarpeettomuus”, mikä herätti kysymyksen siitä, mikä on ihmisen kannalta välittömästi hyödytöntä eli tarpeetonta.

Renkolaista identiteettiä pohdittiin hämäläisyyden kautta, ja todettiin, että kaupungista on katsottu ylhäältä alaspäin, mikä nostaa esiin kysymyksen katseen suunnan määrittäjästä. Identiteettiin liitettiin myös järkkymättömyys ja elämän jatkuminen. Tapaamisessa todettiin, että “renkolainen tarkastelee maailmaa puuluukkuisen ikkunan takaa”, ja että Rengossa voi toteuttaa itseään ja olla rauhassa. Keskustelussa pohdittiin myös sitä, mihin suuntaan Etelä-Rengossa on historiallisesti identifioiduttu suhteessa Rengon tai Janakkalan kirkkoon, vai onko ajateltu sen olevan aivan sama. Myös omavaraisuuden merkitys identiteettiin ja sen merkitys nykyään muuttuvassa maailmassa nousivat esiin.

Ahoisten Maamiesseuran talolla keskusteltiin reiteistä, kuten kirkkopoluista ja syyspatikan poluista. Esillä oli alueen vahva talkookulttuuri sekä puu, terva ja joki, vaikkakin joki ei ole niin oleellinen kuin Kaloisissa. Sekä Kaloisten, että Ahoisten osalta on mainittu, että maastosta löytyy vanhoja tervahautoja.

Tuulimyllyt koettiin tärkeinä tuulen ja voiman symboleina. Keskustelussa mainittiin myös Alimmainen, maatalous, kädentaidot sekä kivikautiset asuinpaikat. Viljelyyn liittyen esille nousivat vilja, viljavuus, ruis, ohra, kaura ja kaskeaminen. Renkolainen identiteetti koettiin samalla tavalla kuin Kaloisissa, mainittiin myös, että tietty omavaraisuus ja omapäisyys on voinut herättää ja voi herättää kateutta.

Joki nähtiin kuitenkin yhdistävänä tekijänä, mikä yhden ehdotuksen mukaan voisi näkyä esimerkiksi joen mutkina teoksissa. Lisäksi keskusteltiin tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja yhteisöllisyydestä.

Lisää keskustelua käytiin mm. sähköpostitse. Tässä painottuivat mm. Vehmaisten luontokohteet, mm. Paloniitunjärvi ja Leveämäen harju ja näiden alueiden eläimet ja kasvit.

Keskustelua käytiin myös Tukikohdan iltatorin yhteydessä 24.7.2026. Esille nousivat mm. joki, sudenkorennot ja maisema.

Keskusteluihin ja viesteihin perustuen kuvanveistäjä Riitta Kopra teki yhdeksän luonnosta. Luonnoksista järjestettiin äänestys sosiaalisen median ja sähköpostin kautta 5.8. – 9.8.2026 välisenä aikana. Toteutettavaksi valittiin suoraan kaksi eniten ääniä saanutta, ja 3. ja 4. sijan luonnoksista taiteilija ehdotti Ahoisten Maamiesseuran talolle ehdotusta, josta muokattiin hieman spesifimpi versio Maamiesseuran talolle.

Toteutettavat teokset:

1. “Täplälampikorento”. Täplälampikorento ulpukan lehden päällä, koko n. 23 cm x 28 cm. Korennon siivet sovittiin valmistettavaksi ruostumattomasta teräksestä valun jälkeen, koska siipiin pronssi ei ole paras mahdollinen materiaali ohuen ja siron vaikutelman vuoksi. Vahamallissa on siipien kohdalla alumiinifoliota vaikutelman vuoksi.

2. Horisontti, jossa on joki ja joutsenet. Kahdelta puolelta katsottava reliefi, jonka leveys on n. 60 cm ja korkeus n. 18 cm.

3. Ahoisten mitali. Mitali, jonka halkaisija on n. 30 cm ja jossa on erityisesti Ahoisten asukkaiden toivomia elementtejä.

Kerron täällä hankkeen etenemisestä!